Kun omat sanat eivät enää riitä kuvailemaan pohjatonta tyhjyyttä, silmät ovat kyllästyneet kyyneliin, voimattomuus valtaa ruumiin - lainaan Arja Tiaisen runoa.
Minä en jaksa elää ilman sinua
hukun, olen hulluna
puren sinun kaulavaltimosi poikki, lyön
Minä en kestä päivääkään
en kestä
minä sentään olen kestänyt hirveitä asioita
Minä haluan sinut, mikset sinä halua
minä vaadin
Miksen saa sinua edes
lainaksi
ja minä kauhistun itseeni, häpeän
Olen raivostuneen mustasukkainen, sietämätön
edes yksi vuorokausi
yksi yö
yksi tunti
TUNTI!
Näin alhaalla en ole aiemmin käynyt
Kommentit