Kuihtunut keho kapinoi vastaan, jokin riuhtaisee voimat ja tuo tuliaisiksi tuhkan hajua ja pienemmän renkaan kiristämään päänahkaa. Unet muistuttavat siitä hetkestä, jolloin en osannut päästää irti. Sinä näytät minulle mustavalkoelokuvaa, jota en tahdo edes nähdä, minä vain pakenen ja katson ilmeettömänä ikkunasta kun pehmeät valot kietovat lämpöönsä onnelliset ihmiset. Mutta sinä välkyt enää mustavalkoista, elotonta ja rikkinäistä vanhaa valoa.